Lineaarinen interpolointi

Interpolointi on yleisesti menetelmä tiettyjen välitulevien arvojen laskemiseksi tietylle tutkittavalle suureelle tunnettuun arvojen joukkoon perustuen.

Jos tutkittava prosessi voidaan kuvata lineaarisella funktiolla, tuntemattomien parametrien laskentamenettely muihin laskelmatapauksiin verrattuna voi olla huomattavasti yksinkertaistettu. Erilaisten tuotantotilanteiden matemaattinen mallintaminen tekniikassa ja tieteellisessä käytännössä lineaarisen interpoloinnin menetelmillä tarkoittaa matemaattisen ennustamisen mahdollisuutta interpoloidun koordinaatin arvon tunnistamisen kautta Y tietyn koordinaatin parametrin perusteella X kun tiedetään lineaarisen funktion kahden pisteen koordinaatit.

Onnistuneen hallinnan kannalta on tarpeen ennustaa, kuinka tietty järjestelmä käyttäytyy olemassa olevan prosessin puitteissa, jota kuvaa vastaava lineaarinen funktio. Lineaarisen funktion ensimmäisellä pisteellä on koordinaatit X0,Y0, toinen - X1,Y1, laskettu tuloksena oleva interpolointikoordinaatti Y annetun koordinaatin arvon perusteella X lasketaan kaavasta (( X — X0 ) x ( Y1 — Y0) / ( X1 — X0) ) + Y0.

Käytännössä joskus on tarpeen verrata saatujen kolmannen pisteen parametrien arvoa (X,Y) suoralla johonkin rajaarvoon X lim,Y lim.